4. Lisää SQL-kielestä

Tyypit ja lausekkeet

SQL-kielessä esiintyy tyyppejä ja lausekkeita samaan tapaan kuin ohjelmoinnissa. Olemme jo nähneet monia esimerkkejä SQL-komennoista, mutta nyt on hyvä hetki tutustua syvällisemmin kielen rakenteeseen.

Jokainen tietokantajärjestelmä toteuttaa tyypit ja lausekkeet vähän omalla tavallaan ja tietokantojen toiminnassa on paljon pieniä eroja. Niinpä aiheeseen liittyvät yksityiskohdat kannattaa tarkastaa käytetyn tietokannan dokumentaatiosta.

Tyypit

Taulun määrittelyssä jokaiselle sarakkeelle annetaan tyyppi:

CREATE TABLE Elokuvat(id INTEGER PRIMARY KEY, nimi TEXT, vuosi INTEGER);

Tässä sarakkeen nimi tyyppi on TEXT (merkkijono) ja sarakkeen vuosi tyyppi on INTEGER (kokonaisluku). Nämä ovat yleisimmät tyypit, jotka ovat saatavilla näillä nimillä monissa tietokannoissa. Esimerkkejä muista yleisistä tyypeistä ovat TIMESTAMP (ajanhetki), REAL (liukuluku) ja BLOB (raakadata).

TEXT vs. VARCHAR

Perinteikäs tapa tallentaa merkkijono SQL:ssä on käyttää tyyppiä VARCHAR, jossa annetaan suluissa merkkijonon maksimipituus. Esimerkiksi tyyppi VARCHAR(10) tarkoittaa, että merkkijonossa voi olla enintään 10 merkkiä.

Tämä on muistuma vanhan ajan ohjelmoinnista, jossa merkkijono saatettiin esittää kiinteän pituisena merkkitaulukkona. Tyyppi TEXT on kuitenkin mukavampi, koska siinä ei tarvitse keksiä maksimipituutta.

SQLiten tyypit

Erikoinen piirre SQLiten toteutuksessa on, että taulun määrittelyssä esiintyvä tyyppi on vain ohje, mitä tyyppiä sarakkeessa tulisi olla. Voimme kuitenkin olla välittämättä ohjeesta ja vaikkapa tallentaa kokonaisluvun kohdalle merkkijonon:

INSERT INTO Elokuvat (nimi,vuosi) VALUES ('Lumikki','abc');

Lisäksi tyypin nimenä voi olla mikä tahansa merkkijono, vaikka SQLitessä ei olisi sellaista tyyppiä. Tämän avulla voimme esimerkiksi määritellä sarakkeen, johon on tarkoitus tallentaa ajanhetki:

CREATE TABLE Tapahtumat(id INTEGER PRIMARY KEY, paiva TIMESTAMP, viesti TEXT);

SQLitessä ei ole tyyppiä TIMESTAMP, vaan ajanhetkiä käsitellään merkkijonoina, mutta tässä kuitenkin sarakkeen tyyppi ilmaisee, mitä siihen on tarkoitus tallentaa.

Lausekkeet

Lauseke on SQL-komennon osa, jolla on tietty arvo. Esimerkiksi kyselyssä

SELECT hinta FROM Tuotteet WHERE nimi='retiisi';

on neljä lauseketta: hinta, nimi, 'retiisi' ja nimi='retiisi'. Lausekkeet hinta ja nimi saavat arvonsa rivin sarakkeesta, lauseke 'retiisi' on merkkijonovakio ja lauseke nimi='retiisi' on totuusarvoinen.

Voimme rakentaa monimutkaisempia lausekkeita samaan tapaan kuin ohjelmoinnissa. Esimerkiksi kysely

SELECT hinta*5 FROM Tuotteet;

antaa jokaisen tuotteen hinnan viisinkertaisena ja kysely

SELECT nimi FROM Tuotteet WHERE hinta%2 = 0;

hakee tuotteet, joiden hinta on parillinen.

Hyvä tapa testata SQL:n lausekkeiden toimintaa on keskustella tietokannan kanssa tekemällä kyselyitä, jotka eivät hae tietoa mistään taulusta vaan laskevat vain tietyn lausekkeen arvon. Keskustelu voi näyttää vaikkapa seuraavalta:

sqlite> SELECT 2*(1+3);
8
sqlite> SELECT 'tes' || 'ti';
testi
sqlite> SELECT 3 < 5;
1

Ensimmäinen kysely laskee lausekkeen 2*(1+3) arvon. Toinen kysely yhdistää ||-operaattorilla merkkijonot 'tes' ja 'ti' merkkijonoksi 'testi'. Kolmas kysely puolestaan määrittää ehtolausekkeen 3 < 5 arvon. Tästä näkee, että SQLitessä kokonaisluku ilmaisee totuusarvon: 1 on tosi ja 0 on epätosi.

Monet SQL:n lausekkeisiin liittyvät asiat ovat tuttuja ohjelmoinnista:

Näiden lisäksi SQL:ssä on kuitenkin myös erikoisempia ominaisuuksia, joiden tuntemisesta on välillä hyötyä. Seuraavassa on joitakin niistä:

BETWEEN

Lauseke x BETWEEN a AND b on tosi, jos x on vähintään a ja enintään b. Esimerkiksi kysely

SELECT * FROM Tuotteet WHERE hinta BETWEEN 4 AND 6;

hakee tuotteet, joiden hinta on vähintään 4 ja korkeintaan 6. Voimme toki kirjoittaa samalla tavalla toimivan kyselyn myös näin:

SELECT * FROM Tuotteet WHERE hinta >= 4 AND hinta <= 6;

CASE

Rakenne CASE mahdollistaa ehtolausekkeen tekemisen. Siinä voi olla yksi tai useampi WHEN-osa sekä mahdollinen ELSE-osa. Esimerkiksi kysely

SELECT nimi, CASE WHEN hinta>5 THEN 'kallis' ELSE 'halpa' END FROM Tuotteet;

hakee kunkin tuotteen nimen sekä tiedon siitä, onko tuote kallis vai halpa. Tässä tuote on kallis, jos sen hinta on yli 5, ja muuten halpa.

IN

Lauseke x IN (...) on tosi, jos x on jokin annetuista arvoista. Esimerkiksi kysely

SELECT * FROM Tuotteet WHERE nimi IN ('lanttu','nauris','selleri');

hakee tuotteet, joiden nimi on lanttu, nauris tai selleri.

LIKE

Lauseke s LIKE p on tosi, jos merkkijono s vastaa kuvausta p. Kuvauksessa voi käyttää erikoismerkkejä _ (mikä tahansa yksittäinen merkki) sekä % (mikä tahansa määrä mitä tahansa merkkejä). Esimerkiksi kysely

SELECT * FROM Tuotteet WHERE nimi LIKE '%ri%';

hakee tuotteet, joiden nimen osana esiintyy merkkijono “ri” (kuten nauris ja selleri).

Funktiot

Lausekkeiden osana voi esiintyä myös funktioita samaan tapaan kuin ohjelmoinnissa. Tässä on esimerkkinä joitakin SQLiten funktioita:

Esimerkiksi kysely

SELECT * FROM Tuotteet WHERE LENGTH(nimi)=6;

hakee tuotteet, joiden nimessä on kuusi kirjainta (kuten lanttu ja nauris). Kysely

SELECT SUBSTR(nimi,1,1), COUNT(*) FROM Tuotteet GROUP BY SUBSTR(nimi,1,1);

ryhmittelee tuotteet ensimmäisen kirjaimen mukaan ja ilmoittaa kullakin kirjaimella alkavien tuotteiden määrät. Kysely

SELECT * FROM Tuotteet ORDER BY RANDOM();

puolestaan antaa rivit satunnaisessa järjestyksessä, koska järjestys ei perustu minkään sarakkeen sisältöön vaan satunnaiseen arvoon.

ORDER BY ja lausekkeet

Voisi kuvitella, että kyselyssä

SELECT * FROM Tuotteet ORDER BY 1;

rivit järjestetään lausekkeen 1 mukaan. Koska lausekkeen arvo on joka rivillä 1, tämä ei tuottaisi mitään erityistä järjestystä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan 1 järjestää rivit ensimmäisen sarakkeen mukaan, 2 toisen sarakkeen mukaan, jne. Tämä on siis vaihtoehtoinen tapa ilmaista sarake, johon järjestys perustuu.

Kuitenkin jos ORDER BY -osassa oleva lauseke on jotain muuta kuin yksittäinen luku (kuten RANDOM()), rivit järjestetään kyseisen lausekkeen mukaisesti.

NULL-arvot

NULL on erityinen arvo, joka ilmaisee, että taulun sarakkeessa ei ole tietoa tai jokin kyselyn osa ei tuottanut tietoa. NULL on tietyissä tilanteissa kätevä, mutta voi aiheuttaa myös yllätyksiä.

NULL on selkeästi eri asia kuin luku 0. Jos NULL esiintyy laskun osana, niin koko laskun tulokseksi tulee NULL. SQLite-tulkki näyttää tällöin vain tyhjän rivin:

sqlite> SELECT NULL;

sqlite> SELECT 5+NULL;

sqlite> SELECT 2*NULL+1;

Myöskään tavallinen vertailu ei tuota tulosta, jos verrattavana on NULL:

sqlite> SELECT 5 = NULL;

sqlite> SELECT 5 <> NULL;

Tämä on yllättävää, koska yleensä lausekkeille a ja b pätee joko a = b tai a <> b. Voimme kuitenkin tutkia erityisen syntaksin IS NULL avulla, onko lausekkeen arvo NULL:

sqlite> SELECT 5 IS NULL;
0
sqlite> SELECT NULL IS NULL;
1

Sarakkeen puuttuva tieto

NULL-arvon yksi käyttötarkoitus on ilmaista, että jossain sarakkeessa ei ole tietoa. Esimerkiksi seuraavassa taulussa Elokuvat Dumbon vuosi puuttuu, joten sen kohdalla on NULL:

id          nimi        vuosi     
----------  ----------  ----------
1           Lumikki     1937      
2           Fantasia    1940      
3           Pinocchio   1940      
4           Dumbo                 
5           Bambi       1942

Kun haemme ensin vuoden 1940 elokuvat ja sitten kaikki elokuvat muilta vuosilta, saamme seuraavat tulokset:

SELECT * FROM Elokuvat WHERE vuosi=1940;

id          nimi        vuosi     
----------  ----------  ----------
2           Fantasia    1940      
3           Pinocchio   1940      

SELECT * FROM Elokuvat WHERE vuosi<>1940;

id          nimi        vuosi     
----------  ----------  ----------
1           Lumikki     1937      
5           Bambi       1942

Koska Dumbolla ei ole vuotta, emme saa sitä kummassakaan kyselyssä, mikä on yllättävä ilmiö. Voimme kuitenkin hakea näin elokuvat, joilla ei ole vuotta:

SELECT * FROM Elokuvat WHERE vuosi IS NULL;

id          nimi        vuosi     
----------  ----------  ----------
4           Dumbo

NULL-arvo koostefunktiossa

Kun koostefunktion sisällä on lauseke (kuten sarake), riviä ei lasketa mukaan, jos lausekkeen arvo on NULL. Tarkastellaan esimerkkinä seuraavaa taulua Tyontekijat:

id          nimi        yritys      palkka    
----------  ----------  ----------  ----------
1           Anna        Google      8000      
2           Liisa       Google      7500      
3           Kaaleppi    Amazon            
4           Uolevi      Amazon      
5           Maija       Google      9500

Taulussa Googlen työntekijöillä on ilmoitettu palkka, mutta Amazonin työntekijöillä ei. Koostefunktio COUNT(palkka) laskee mukaan vain rivit, joissa palkka on ilmoitettu:

SELECT COUNT(palkka) FROM Tyontekijat WHERE yritys='Google';

COUNT(palkka)
-------------
3


SELECT COUNT(palkka) FROM Tyontekijat WHERE yritys='Amazon';

COUNT(palkka)
-------------
0

Kun sitten laskemme palkkojen summia koostefunktiolla SUM(palkka), saamme seuraavat tulokset:

SELECT SUM(palkka) FROM Tyontekijat WHERE yritys='Google';

SUM(palkka)
-----------
25000      

SELECT SUM(palkka) FROM Tyontekijat WHERE yritys='Amazon';

SUM(palkka)
-----------

Tämä on vähän yllättävää, koska voisi myös odottaa tyhjän summan olevan 0 eikä NULL.

NULL-arvon muuttaminen

Funktio IFNULL(a,b) palauttaa arvon a, jos a ei ole NULL, ja muuten arvon b:

sqlite> SELECT IFNULL(5,0);
IFNULL(5,0)
-----------
5          
sqlite> SELECT IFNULL(NULL,0);
IFNULL(NULL,0)
--------------
0

Yllä oleva tapa on tyypillinen tapa käyttää funktiota: kun toinen parametri on 0, niin funktio muuttaa mahdollisen NULL-arvon nollaksi. Tästä on hyötyä esimerkiksi LEFT JOIN -kyselyissä SUM-funktion kanssa.

Yleisempi funktio on COALESCE(...), jolle annetaan lista arvoista. Funktio palauttaa listan ensimmäisen arvon, joka ei ole NULL, tai arvon NULL, jos jokainen arvo on NULL. Jos funktiolla on kaksi parametria, se toimii samoin kuin IFNULL.

sqlite> SELECT COALESCE(1,2,3);
COALESCE(1,2,3)
---------------
1              
sqlite> SELECT COALESCE(NULL,2,3);
COALESCE(NULL,2,3)
------------------
2                 
sqlite> SELECT COALESCE(NULL,NULL,3);
COALESCE(NULL,NULL,3)
---------------------
3                    
sqlite> SELECT COALESCE(NULL,NULL,NULL);
COALESCE(NULL,NULL,NULL)
------------------------

Alikyselyt

Alikysely on SQL-komennon osana oleva lauseke, jonka arvo syntyy jonkin kyselyn perusteella. Voimme rakentaa alikyselyjä samaan tapaan kuin varsinaisia kyselyjä ja toteuttaa niiden avulla hakuja, joita olisi vaikea saada aikaan muuten.

Esimerkki

Tarkastellaan esimerkkinä tilannetta, jossa tietokannassa on pelaajien tuloksia taulussa Tulokset. Oletamme, että taulun sisältö on seuraava:

id          nimi        tulos     
----------  ----------  ----------
1           Uolevi      120       
2           Maija       80        
3           Liisa       120       
4           Aapeli      45        
5           Kaaleppi    115

Haluamme nyt selvittää ne pelaajat, jotka ovat saavuttaneet korkeimman tuloksen, eli kyselyn tulisi palauttaa Uolevi ja Liisa. Saamme tämän aikaan alikyselyllä seuraavasti:

SELECT
  nimi, tulos
FROM
  Tulokset
WHERE
  tulos = (SELECT MAX(tulos) FROM Tulokset);

Kyselyn tuloksena on:

nimi        tulos     
----------  ----------
Uolevi      120       
Liisa       120

Tässä kyselyssä alikysely on SELECT MAX(tulos) FROM Tulokset, joka antaa suurimman taulussa olevan tuloksen eli tässä tapauksessa arvon 120. Huomaa, että alikysely tulee kirjoittaa sulkujen sisään, jotta se ei sekoitu pääkyselyyn.

Alikyselyn laatiminen

Alikysely voi esiintyä melkein missä tahansa kohtaa kyselyssä, ja se voi tilanteesta riippuen palauttaa yksittäisen arvon, listan arvoista tai kokonaisen taulun.

Alikysely sarakkeessa

Seuraavassa kyselyssä alikyselyn avulla luodaan kolmas sarake, joka näyttää pelaajan tuloksen eron ennätystulokseen:

SELECT
  nimi, tulos, (SELECT MAX(tulos) FROM Tulokset)-tulos
FROM
  Tulokset;

nimi        tulos       (SELECT MAX(tulos) FROM Tulokset)-tulos
----------  ----------  ---------------------------------------
Uolevi      120         0                                      
Maija       80          40                                     
Liisa       120         0                                      
Aapeli      45          75                                     
Kaaleppi    115         5

Alikysely tauluna

Seuraavassa kyselyssä alikysely luo taulun, jossa on kolme parasta tulosta. Näiden tulosten summa (120+120+115) lasketaan pääkyselyssä.

SELECT
  SUM(tulos)
FROM
  (SELECT * FROM Tulokset ORDER BY tulos DESC LIMIT 3);

SUM(tulos)
----------
355

Tässä avainsana LIMIT rajaa tulostaulua niin, että siinä on vain kolme ensimmäistä riviä.

Huomaa, että yhtä kyselyä käyttämällä saisimme väärän tuloksen:

SELECT SUM(tulos) FROM Tulokset ORDER BY tulos DESC LIMIT 3;

SUM(tulos)
----------
480

Tässä tulostaulussa on vain yksi rivi, jossa on kaikkien tulosten summa (480). Niinpä kyselyn lopussa oleva LIMIT 3 ei vaikuta mitenkään tulokseen.

Alikysely listana

Seuraava kysely hakee pelaajat, joiden tulos kuuluu kolmen parhaimman joukkoon. Alikysely palauttaa listan tuloksista IN-lauseketta varten.

SELECT
  nimi
FROM
  Tulokset
WHERE
  tulos IN (SELECT tulos FROM Tulokset ORDER BY tulos DESC LIMIT 3);

nimi      
----------
Uolevi    
Liisa     
Kaaleppi

Riippuva alikysely

Alikysely on mahdollista toteuttaa myös niin, että sen toiminta riippuu pääkyselyssä käsiteltävästä rivistä. Näin on seuraavassa kyselyssä:

SELECT
  nimi, tulos, (SELECT COUNT(*) FROM Tulokset WHERE tulos > T.tulos)
FROM
  Tulokset T;

Tämän kysely laskee jokaiselle pelaajalle, monenko pelaajan tulos on parempi kuin pelaajan oma tulos. Esimerkiksi Maijalle vastaus on 3, koska Uolevin, Liisan ja Kaalepin tulos on parempi. Kysely antaa seuraavan tuloksen:

nimi        tulos       (SELECT COUNT(*) FROM Tulokset WHERE tulos > T.tulos)
----------  ----------  -----------------------------------------------------
Uolevi      120         0                                                    
Maija       80          3                                                    
Liisa       120         0                                                    
Aapeli      45          4                                                    
Kaaleppi    115         2

Koska taulu Tulokset esiintyy kahdessa roolissa alikyselyssä, pääkyselyn taululle on annettu nimi T. Tämän ansiosta alikyselyssä on selvää, että halutaan laskea rivejä, joiden tulos on parempi kuin pääkyselyssä käsiteltävän rivin tulos.

Milloin käyttää alikyselyä?

Melko usein alikysely on vaihtoehtoinen tapa toteuttaa kysely, jonka voisi tehdä jotenkin muutenkin. Esimerkiksi molemmat seuraavat kyselyt hakevat tuotteiden nimet asiakkaan 1 ostoskorissa:

SELECT
  T.nimi
FROM
  Tuotteet T, Ostokset O
WHERE
  T.id = O.tuote_id AND O.asiakas_id = 1;

SELECT
  nimi
FROM
  Tuotteet
WHERE
  id IN (SELECT tuote_id FROM Ostokset WHERE asiakas_id = 1);

Ensimmäinen kysely on tyypillinen kahden taulun kysely, kun taas toinen kysely valikoi tuotteet alikyselyn avulla. Kumpi kysely on parempi?

Ensimmäinen kysely on parempi, koska tämä on tarkoitettu tapa hakea SQL:ssä tietoa tauluista viittausten avulla. Toinen kysely toimii sinänsä, mutta se poikkeaa totutusta eikä tietokantajärjestelmä myöskään pysty ehkä suorittamaan sitä yhtä tehokkaasti.

Alikyselyä kannattaa käyttää vain silloin, kun siihen on todellinen syy. Jos kyselyn voi tehdä helposti usean taulun kyselyllä, tämä on yleensä parempi ratkaisu.

Lisää tekniikoita

Tulosrivien rajaaminen

Kun lisäämme kyselyn loppuun LIMIT x, kysely antaa vain x ensimmäistä tulosriviä. Esimerkiksi LIMIT 3 tarkoittaa, että kysely antaa kolme ensimmäistä tulosriviä.

Yleisempi muoto on LIMIT x OFFSET y, mikä tarkoittaa, että haluamme x riviä kohdasta y alkaen (0-indeksoituna). Esimerkiksi LIMIT 3 OFFSET 1 tarkoittaa, että kysely antaa toisen, kolmannen ja neljännen tulosrivin.

Tarkastellaan esimerkkinä kyselyä, joka hakee tuotteita halvimmasta kalleimpaan:

SELECT * FROM Tuotteet ORDER BY hinta;

Kyselyn tuloksena on seuraava tulostaulu:

id          nimi        hinta     
----------  ----------  ----------
3           nauris      2
5           selleri     4         
2           porkkana    5         
1           retiisi     7         
4           lanttu      8

Saamme haettua kolme halvinta tuotetta seuraavasti:

SELECT * FROM Tuotteet ORDER BY hinta LIMIT 3;

Kyselyn tulos on seuraava:

id          nimi        hinta     
----------  ----------  ----------
3           nauris      2         
5           selleri     4         
2           porkkana    5

Seuraava kysely puolestaan hakee kolme halvinta tuotetta toiseksi halvimmasta tuotteesta alkaen:

SELECT * FROM Tuotteet ORDER BY hinta LIMIT 3 OFFSET 1;

Tämän kyselyn tulos on seuraava:

id          nimi        hinta     
----------  ----------  ----------
5           selleri     4         
2           porkkana    5         
1           retiisi     7

Ikkunafunktiot

Ikkunafunktion avulla voimme laskea jokaiselle tulostaulun riville arvon, joka riippuu muista riveistä. Esimerkiksi funktio ROW_NUMBER kertoo, monesko rivi on järjestyksessä, ja funktio RANK toimii muuten samoin, mutta yhtä suuret rivit ovat samalla sijalla.

Seuraavassa esimerkissä laskemme funktiolla RANK pelaajien sijoitukset järjestettynä tuloksen mukaan suurimmasta pienimpään:

SELECT nimi, tulos, RANK() OVER (ORDER BY tulos DESC) FROM Tulokset;

nimi        tulos       RANK() OVER (ORDER BY tulos DESC)
----------  ----------  ---------------------------------
Uolevi      120         1                                
Liisa       120         1                                
Kaaleppi    115         3                                
Maija       80          4                                
Aapeli      45          5

Taulun muuttaminen

Voimme muuttaa taulun rakennetta ALTER TABLE -komennolla. Seuraavassa esimerkissä luomme ensin taulun Tuotteet tavalliseen tapaan. Tämän jälkeen vielä lisäämme siihen yhden sarakkeen.

CREATE TABLE Tuotteet (id INTEGER PRIMARY KEY, nimi TEXT);
ALTER TABLE Tuotteet ADD COLUMN hinta INTEGER;

Tietokannan rakenteen muuttuminen on tavallinen asia sovelluksen kehityksessä. Jos sovellus on jo käytössä, tämä ei ole välttämättä helppoa, koska tauluissa on tietoa, jota käyttäjät käsittelevät. Migraatio tarkoittaa prosessia, jonka avulla hallitaan tietokannan muutoksia ja niiden käyttöönottoa. Tutustumme aiheeseen tarkemmin tulevilla kursseilla.

Näkymät

Näkymä luo rajatun tavan hakea tietoa taulusta jonkin ehdon perusteella. Voimme hakea tietoa näkymästä samaan tapaan kuin taulusta, mutta haku kohdistuu kuitenkin todellisuudessa näkymän kohteena olevaan tauluun.

Esimerkiksi seuraava komento luo tauluun Elokuvat näkymän Klassikot, jonka kautta pääsemme käsiksi vuotta 1970 vanhempiin elokuviin:

CREATE VIEW Klassikot AS SELECT * FROM Elokuvat WHERE vuosi < 1970;

Voimme hakea näkymän kautta tietoa vaikkapa näin:

SELECT nimi, vuosi FROM Klassikot;

id          nimi        vuosi     
----------  ----------  ----------
1           Lumikki     1937      
2           Pinocchio   1940      
5           Bambi       1942

Tämä tarkoittaa samaa kuin seuraava kysely suoraan taulusta:

SELECT nimi, vuosi FROM Elokuvat WHERE vuosi < 1970;

Triggerit

Triggeri aiheuttaa halutun toiminnon tietokannassa taulun muutoksen yhteydessä.

Esimerkiksi seuraava triggeri saa aikaan, että kun taulussa Tuotteet muutetaan tuotteen hintaa, tästä kirjautuu automaattisesti tieto tauluun Muutokset. Tässä OLD viittaa rivin vanhaan sisältöön ja NEW viittaa rivin uuteen sisältöön.

CREATE TRIGGER hinta_muuttuu AFTER UPDATE ON Tuotteet WHEN OLD.hinta <> NEW.hinta
BEGIN
INSERT INTO Muutokset(tuote_id,vanha,uusi) VALUES (NEW.id,OLD.hinta,NEW.hinta);
END;

Tämän jälkeen kun suoritetaan komennot

INSERT INTO Tuotteet(nimi,hinta) VALUES ('selleri',5);
UPDATE Tuotteet SET hinta=6 WHERE id=1;
UPDATE Tuotteet SET hinta=3 WHERE id=1;

niin tauluun Muutokset ilmestyvät seuraavat rivit:

id          tuote_id    vanha       uusi      
----------  ----------  ----------  ----------
1           1           5           6         
2           1           6           3